Yhä täällä

Yksi tärkeimmistä blogia koskevista päätöksistäni oli aikanaan se, että en kirjoita vain kirjoittaakseni jotain. Halusin, että kaikki blogin postaukset ovat tarkoituksenmukaisia. En halunnut alkaa toistaa itseäni. Siksi kirjoitan vain, kun todella haluan. Siksi pidän tarvittaessa kahden vuoden tauon. Olen iloinen siitä, että lukijat ovat kuitenkin edelleen löytäneet tänne – kävijämääristä päätellen niin vanhat kuin uudetkin.Jatka lukemista ”Yhä täällä”

Hyvää OCD-tietoisuusviikkoa!

8.–14.10.2017 vietetään kansainvälistä OCD-tietoisuusviikkoa (International OCD Awareness Week). OCD-viikon tarkoituksena on lisätä OCD:n tunnettuutta, vähentää stigmaa ja purkaa OCD:hen liittyviä vääriä käsityksiä. Nämä kaikki ovat hyvin tärkeitä tavoitteita myös täällä Suomessa, missä OCD:stä pidetään yleensä aika vähän meteliä. Miten me OCD:tä sairastavat voisimme halutessamme lisätä OCD-tietoisuutta tällä viikolla ja pidemmälläkin tähtäimellä? Listasin alle joitakin mieleeniJatka lukemista ”Hyvää OCD-tietoisuusviikkoa!”

Holly Bourne: Oonko ihan normaali?

”Ja minä olisin halunnut vain käydä suihkussa kerran aamuisin, niin kuin kaikki muut. Ja käydä koulua ilman että se tuntui maailman suurimmalta ponnistukselta, niin kuin kaikki muut. Ja harjata hampaani kahdesti päivässä, niin kuin kaikki muut. Ja matkustaa junalla, niin kuin kaikki muut. Ja olla voimatta pahoin pelon takia, niin kuin kaikki muut. Ja rentoutuaJatka lukemista ”Holly Bourne: Oonko ihan normaali?”

Kuinka paljon on tarpeeksi?

Sitä kuulee aina sanottavan, että pakko-oireinen on tietoinen oireidensa järjenvastaisuudesta, mutta äh, enkä ole! Tai no joo, olen minä yleisellä tasolla. Tiedän, että pelkään monia asioita, jotka ovat erittäin todennäköisesti vaarattomia. Tiedän, että jos maailma toimisi niin kuin se toimii OCD:n mukaan, me olisimme kaikki jo kuolleet. Lukuisia kertoja ja erittäin mielikuvituksellisin tavoin. Mutta käytännössäJatka lukemista ”Kuinka paljon on tarpeeksi?”

Jakaisinko kokemuksiani?

”Luulin olevani ainoa, jolla on näin kauheita ajatuksia.” Otsikon lause ei ole suora lainaus keneltäkään yksittäiseltä henkilöltä, mutta se voisi olla lainaus ties kuinka monen pakko-oireisen elämäntarinasta. En osaa edes kuvailla, miten helpottavalta tuntuu, kun kuulee ensimmäistä kertaa jonkun toisen pakko-oireisen puhuvan ajatuksistaan ja huomaa, että nuohan ovat tosi samanlaisia kuin minun ajatukseni. Minulle tämäJatka lukemista ”Jakaisinko kokemuksiani?”

Pieni kuulumispostaus

Olen kirjoittanut viime aikoina jonkin verran, mutta mitään kovin jäsenneltyä en ole saanut aikaiseksi. Sen sijaan olen yrittänyt saada opintojani etenemään käynyt Joensuussa Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen järjestämässä OCD-seminaarissa aloittanut terapian (asia ei ole ehkä tullut täällä vielä esille, mutta löysin tosiaan lopulta terapeutin) kärsinyt taas hieman pahentuneista pakko-oireista yrittänyt niistä huolimatta olla lannistumatta antanutJatka lukemista ”Pieni kuulumispostaus”

”Tämä on sisäinen helvetti” – mitä toivoisimme ihmisten tietävän OCD:stä

”Multakin monesti kysytään, että no mitä sä oikein pelkäät. Sitten kun kerron, niin naurahdetaan, että no eihän nyt niin käy. Ja puhutaan muusta. Ei kukaan tunnu ymmärtävän, että tämä ei ole mikään pikkujuttu.” Luet tällä hetkellä kenties tärkeintä postausta, joka tässä blogissa on tähän mennessä julkaistu. Olen tämän blogin perustamisesta saakka ollut aikeissa kirjoittaa postauksen,Jatka lukemista ””Tämä on sisäinen helvetti” – mitä toivoisimme ihmisten tietävän OCD:stä”

Kompulsioiden tunnistaminen

Kompulsioiden tunnistaminen ei aina ole helppoa. Usein se voi olla hyvinkin vaikeaa. Mistä tietää, mikä kaikki menee överiksi ja mikä taas on tarpeellista varovaisuutta? On jokseenkin virheellistä sanoa, että pakko-oireiset olisivat aina perillä oireidensa järjenvastaisuudesta, koska emme me oikeastaan ihan aina ole emmekä ihan aina edes tiedä, mikä kaikki on OCD-oireilua. Normaalin ja neuroottisen käytöksenJatka lukemista ”Kompulsioiden tunnistaminen”

Onko meillä huono epävarmuuden sietokyky?

Sisältövaroitus: pakko-oireiden kuvailua Lyhyt vastaus otsikon kysymykseen: joissain tilanteissa kyllä, yleisesti ottaen ei välttämättä. Me kaikki elämme jatkuvassa, kaikenkattavassa epävarmuudessa. Enkä puhu nyt kaikista niistä, joilla on OCD, vaan ihan kaikista maailman ihmisistä. Se, mitä sanomme varmuudeksi, on oikeastaan vain varsin horjumatonta luottamusta asioihin, jotka vaikuttavat äärimmäisen todennäköisiltä. Jos asiaan menee yhtään syvemmälle (esimerkiksi avaaJatka lukemista ”Onko meillä huono epävarmuuden sietokyky?”

Jos läheiselläsi on pakko-oireinen häiriö

Psyykkinen sairastuminen on kriisi, joka koskettaa sairastuneen lisäksi tavalla tai toisella myös hänen läheisiään. Jos olet psyykkisesti sairastuneen läheinen, päässäsi pyörii luultavasti paljon kysymyksiä. Onko läheiseni sairastuminen jollakin tavalla minun syytäni? Miten voi auttaa? Entä jos onnistunkin jotenkin pahentamaan tilannetta? Mitä teen, jos läheiseni ei pysty tai suostu hakemaan apua? Voiko OCD:stä parantua? Todettakoon hetiJatka lukemista ”Jos läheiselläsi on pakko-oireinen häiriö”